Puheenjohtajan kynästä 2 – Astrologiasta
Puheenjohtajan kynästä
Turun Seudun Astrologisen seuran jäsenille.
Aloitan kertomalla oman kokemukseni noin kolmenkymmenen vuoden takaa. Turun Kaupunginkirjastossa oli Skepsiksen tilaisuus, jossa tilaisuuden vetäjänä toimi Nils Munsteljelm, professori ja Skepsiksen pj. Tilaisuuden aihe oli osoittaa astrologia humpuukiksi. Tupa oli täynnä hänen uskonveljiään. Päätodiste oli hänen mukaansa se, että eläinradan merkit eivät ole samassa kohtaa missä kyseiset tähdistöt sijaitsevat ja että astrologit ovat niin tyhmiä, etteivät ota tätä huomioon. Illan tässä vaiheessa, ojensin (haukuin) arvon professorin, totesin että hänellä ei ole alkeellisintakaan käsitystä aiheesta, koska hän ei ole perehtynyt siihen, ainoastaan oma rajoittunut näkemys, joka perustuu oletuksiin, eikä astrologisen kartan omakohtaiseen tutkimiseen.
Hän oli siinä oikeassa, että tähdistöt ja merkit eivät kohtaa, ne ovat aivan eri paikassa ja kaiken lisäksi ne ovat eri suuruisia, toisten täyttäessä laajat alueet taivaalla, kun taas toiset ovat kolmanneksen suurimmista.
Asia vaatii selvittämistä…
Taivaalla näkyy 88 tähdistöä (tähtien rykelmää tai tihentymää) ja Andromedan galaksin himmeä kajo. (Jos osaa katsoa taivasta oikeasta kohdasta).
Maapallo kiertää Auringon ympäri radalla, jota kutsutaan, eläinradaksi, eli tähdistöjen kautta, jotka ovat suoraan maapallon reitillä. Se ei ole puhdas eläinrata, Kaksonen, Vesimies sekä Vaaka eivät ole eläimiä.
Astrologiset merkit ovat samannimisiä tähdistöjen kanssa, josta saattaa tulla sekaannusta.
Länsimaisen (Trooppisen) astrologian, Merkit perustuvat Auringon ja Maan keskinäiseen suhteeseen, jota määrittävät tasaukset ja seisaukset, Joulu, Pääsiäinen ja Juhannus. (Syyspäivän tasauksesta puuttuu juhla). Merkittävä muutos tapahtuu kevätpäivän tasauksena, jolloin alkaa astrologinen vuosi, Aurinko siirtyy Oinaan merkkiin. Merkit ovat kukin 30 astetta. Ja toisin kuin Munsteljelm arveli, ne antavat paljon tietoa henkilön luonteesta.
Päiväntasausten prekessio.
Tuhansia vuosia sitten havaittiin, että Maapallo kiertäessään Aurinkoa, se saavutti lähtöpisteensä 10 sekuntia aiemmin, joka teki yhden tähtitieteellisen asteen 72 vuodessa. Ilmiötä kutsutaan Prekeksioksi.
Tästä syystä maasta katsottuna tähtitaivas siirtyy pikku hiljaa, esimerkiksi Pohjantähti joka nyt osoittaa pohjoiseen siirtyy sivuun ja Vega ottaa sen paikan n.12 000 vuoden päästä.
Yhden merkin läpikäymiseen menee aikaa 2160 vuotta. Suuri Platoninen vuosi on kaikkien merkkien läpikäyminen eli 25920 vuotta.
Merkkien historiaa
Käyn läpi mitä tiedän merkkien historiasta.
Astrologia oli käytössä Faaraoiden Egyptissä. He käyttivät eläinrataa, joka oli 36 osanen, yksi osa oli 10 astetta, koko ympyrä 360 astetta.
Sumerit ja Babylonialaiset, joilla oli kulttuuri joka perustui tähtien havainnointiin ja tutkimiseen, alkoivat noin 2500 vuotta sitten käyttää nykyisin käytössä olevaa kaksitoista osasta eläinrataa. Esoteerisistä lähteistä käy selväksi, että aiemmin oli käytössä kymmenosainen eläinrata, Kauris ja Krapu puuttuivat. Kyllä ne taivaalla olivat, mutta ihmiskunta ei ollut niin kehittynyt, että olisi tunnistanut nämä energiat eivätkä ne olleet kehityksessä mukana.
Mihin näiden merkkien vaikutus perustuu, on mysteeri.
Kiintotähdet jotka eri merkeissä ovat, sijaitsevat eri etäisyyksillä, toiset saattavat olla satoja valovuosia kauempana vaikka ne muodostavat ryhmän maasta katsottuna. Täytyy olla energia, joka muuttuu auringon siirtyessä merkistä toiseen.
Omakohtainen kokemukseni, minulla on Aurinko aivan Leijonan alussa, nolla astetta, yksitoista minuuttia. Toteutan Leijonan personalisuutta, eikä minusta saa millään Krapua, joka olisin Sideerisessa merkkijärjestelmässä.
Sideerinen järjestelmä huomioi myös Käärmeenkantajan tähdistön, joka luikertelee Skorpionin ja Jousimiehen tähdistöjen välissä. Järjestelmä seuraa prekession muutosta, joten se merkkijärjestelmä seuraa tähtien todellisia asemia. Minulla ei ole kokemusta järjestelmästä, se on laajasti käytössä Intiassa.
Risto Gustavsson.
